Sápmelašvuohta lea Oulu bismágotti riggodat

Okta Oulu bismágotti fiinna ášši lea dat, ahte Eurohpa uniovnna áidna eamiálbmoga, sápmelaččaid, ruovttuguovlu lea dán guovllus. Dasa gullet Ohcejoga, Eanodaga ja Anára gielddat ja searvegottit ja Soađegili gieldda ja searvegotti davimuš oassi dahje Lappi bálgosa guovlu.

Dát njeallje searvegotti lea muhtin oassái dahje ollásit guovttegiellagat. Searvegottiin lea ovttasvástádus sápmelaččaid girkolaš vuoigatvuođaid ollašuhttimis ruovttuguollus. Oulu bismágoddái nammaduvvon girku sámebarggu čálli virggi ulbmilin lea ovddidit girkolaš barggu sámeguovllus ássi sápmelaččaid gaskkas ja maiddái váldit ovddasvástádusa sámeguovllu olggobealde ássi sámiid girkolaš bálvalusaid ollašuhttimis. Oulu bismágottis leage dehálaš bargu muittuhit girku ja dan buot searvegottiid sápmelaččaid vuoigatvuođain gullat evangeliuma illusága iežaset eatnigielain, váimmu gielain.  

Okta hástalusain girku sámebarggus lea gávdnat bargiid, geat máhttet sámegielaid, earenoamažit davvisámegiela ja anárašgiela dahje hálidit oahppat dáid gielaid. Girku lea leamašan aktiivalaš buvttadettiin girkolaš girjjiid sámegillii. Maiddái sámegielat rihppaskuvllaid lágideapmi lea hui dehálaš ášši sápmelaččaid girkolaš barggu boahttevuođa dáfus. Girku sámebarggu doarju sámebarggu ráđđádallangoddi, man girkoráđđehus lea namahan.

Sámedikki ovddasteaddjis lea báiki girkolaš čoahkkimis. Mus lea leamašan illu girku doaimmain bargat ovttas golmmain sápmelaš girkolaš čoahkkima ovddasteaddjin; Jouni-Ilmari Jomppasin, Veikko Guttormin ja dál Ulla-Maarit Maggan. Oktasašbargu maiddái Sámedikkiin lea mannan bures.

Sámebarggus ja ruovttuguovllu searvegottiid eallimis leat maŋemuš jagiid áigge leamašan ilut ja hástalusat. Ohcejoga searvegotte Gáregasnjárgga kapealla gárvvásmuvvan lei stuorra dáhpáhus. Mus lei illu leat mielde válmmaštallamin earenoamáš mearkkašahtti ruhtadeami girku alimus dásis ja illudit viháhandilálašvuođas kapealla fiinnavuođas.

Kapealla geavahussii váldima maŋŋá bođii ovdan, ahte kapealla huksen váikkuhii Ohcejoga searvegotte ekonomálaš dillái. Gártaimet stuorra válljejumiid ovdii. Lean ollásit diđolaš das, ahte searvegotteovttastumi smiehttan ovttas Anára searvegottiin lei Ohcejoga searvegotte lahtuide fuonit molssaeaktu go iehčanassan seailun. Hálidan goit jáhkit, ahte áiggi mielde ja doaibmavugiid nanosmuvvadettiin fuomášuvvo, ahte dát čoavddus dorvvasta searvegotte doaimmaid, sáme- ja suomagielain. Maiddái Anára searvegoddi ánssáša dovddastusa das, ahte dat lei gárvvis bealistis guoddit viidásot ovddasvástádusa.

Ođđa ilolaš ášši lea Gilbbesjávrre ođđa doaibmadálu girkolaš saji áltárbáiki. Mus lei illu leat girkoráđđehusa ovddasteaddjin válmmaštallamin maiddái dán ja smiehttamin ruhtadeami ovttas Oulu bismágottiin. Sáme duojár Maarit Magga áltárduodji ovttastahttá árbevirolaš sámeduoji máterialaid, omd. sisti ja gápmasiid, liturgálaš ollisvuhtii. Iisko-Matti Näkkäläjärvi duddjon ruossa dievasmahttá ollislašvuođa.

Boahttevaš jagiid stuorra hástalus lea sámiid girkobeivviid ordnen Suomas jagis 2021. Jáhkán, ahte dáhpáhusas šaddá mearkkašahtti ja olles min girku sámebarggu ovddideaddji dáhpáhus.

Lean evttohassan Oulu bismágotti bismmá virgái. Jos válljejuvvošin, mu doaivva livčče leat maiddái sápmelaččaid bismá. Buorre vuođu dasa fálašii dat, ahte dovddan sámeguovllu searvegottiid ja daid guovddáš ovddasvástádusa guoddiid. Girku sámebargu lea váldán guhkes lávkkiid bismá Samuel Salmi áigge. Hálidivččen joatkit dán geainnu ovttas searvegottiiguin.

Sávan buohkaide Ipmila buressivdnádusa!

Mun tuáivuttâm puohháid Immeel sivnádâs!

Jorgalus sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio