Viime syksyn ja kuluneen talven aikana on keskusteltu vilkkaasti uskonnon näkymisestä päiväkodeissa. Räväkimmät otsikot ovat kertoneet jopa kirkkoa käännytettävän päiväkotien ovilta (Demokraatti 13.11.2017). Mistä on kysymys?

Opetushallituksen hyväksymä varhaiskasvatuksen kansallinen normiasiakirja (VASU 2016) astui voimaan 1.8.2017. Se perustuu vuoden 2015 Varhaiskasvatuslakiin. Näissä uudeksi yleiskäsitteeksi tuli uskontokasvatuksen sijaan katsomuskasvatus.

Käsitemuutoksella ei lain perustelujen mukaan haluttu karsia uskontoainesta päiväkodeista. Uuden lain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on ”kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä … ja kunkin uskonnollista ja katsomuksellista taustaa”. VASU 2016 konkretisoi asiaa siten, että päiväkodin katsomuskasvatuksessa tutustumisen kohteena ovat ”lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset”.

Varhaiskasvatuslaki ja VASU suhtautuvat uskontojen ja katsomusten näkymiseen päiväkodissa siis myönteisesti. Siksi olikin yllättävää, että monin paikoin päiväkotien arjessa alettiin lainsäätäjän tavoitteista poiketen lopettaa totuttuja ja arvostettuja käytäntöjä sen sijaan, että niitä olisi uuden varhaiskasvatussuunnitelman hengessä monipuolistettu. Yhteistyö seurakuntien kanssa ajettiin paikoitellen minimiin – myös joissakin Lapin kunnissa.

Asiaan saatiin lisävaloa, kun Opetushallitus antoi 12.1.2018 tulkintaohjeen varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksesta. Viimeistään silloin kävi ilmi, että monessa kunnassa ja päiväkodissa oli ylireagoitu, kun oli tulkittu, ettei uskonnollista ainesta sisältäville tilanteille tai yhteistyölle seurakuntien kanssa ole enää sijaa.

Nyt on hyvä aika kunnissa ja päiväkodeissa arvioida syntynyttä tilannetta Opetushallituksen tammikuisen tulkintaohjeen pohjalta avoimin mielin. Sen pohjalta voidaan tarkentaa ja korjata syksyllä tehtyjä linjauksia.

Seurakunnat ja päiväkodit ovat pitkään tehneet lapsia ja perheitä hyödyttävää yhteistyötä. Se on osaltaan ollut Varhaiskasvatuslain mainitsemaa yhteisen kulttuuriperinnön kunnioittamista. Kuntien varhaiskasvatuksen edustajien ja seurakuntien kasvatusammattilaisten olisikin nyt hyvä kokoontua yhteiseen pöytään keskustelemaan tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista. Niitä on uudessakin tilanteessa runsaasti.

Seurakuntien työntekijät kyllä tiedostavat, että katsomuskasvatus on erilaisia vakaumuksia kunnioittavaa. Päiväkodissa vieraillessaan seurakunnan työntekijä asettuu osaksi tätä kokonaisuutta. Seurakuntien koulutetut työntekijät ovat iso resurssi päiväkodeille katsomuskasvatuksessa.

Sanomattakin on selvää, että kristillisiä perinteitä arvostavien perheiden oikeuksien ohella tulee huolehtia niiden lasten ja perheiden oikeuksista, jotka eivät halua osallistua päiväkodissa uskonnollista ainesta sisältäviin tilaisuuksiin. Opetushallituksen mainittu tulkintaohje antaa vaihtoehtoisten tilaisuuksien järjestämiseen hyvät ohjeet.

On toivottavaa, että suomalainen maalais- ja kaupunkilaisjärki sanelee seuraavat askeleet asiassa. Kristillisillä perinteillä ja tilaisuuksilla on paikka päiväkotien toiminnassa.

Jukka Keskitalo, Kirkkohallituksen kansliapäällikkö

Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansan Alakerta -palstalla 18.4.2018